Aamulla kello soi puol seiska ja päikkäreille pääsee vasta neljän/viiden jälkeen.. Miten siitä selviää? Oon kadottanu sen käden, jolla otetaan itteä niskasta kii, tartutaan töihin. Ois löydettävä, aivan välttämättömästi, alkaa olla nimittäin epäilyttävästi suuntausta siihen, että kaiken ei-niin-mieluisen ja raskaalta-tuntuvan "unohdan", kertakaikkiaan unohdan. Välillä saan välähdyksiä "argh, sekin on tekemättä" ja sitten taas vaivun tähän "raskausuneen" tai mikä ikinä tämä tila onkaan, enkä halua koskaan tästä herätä.
sunnuntai, 3. lokakuu 2010
Kommentit